jazztanssi

Jazztanssi – 5 SUPER mielenkiintoista faktaa

Jazztanssi on ihanteellinen tapa kehittää tanssitaitoja monipuolisesti – se on eloisaa, energistä ja luovan monipuolista. Se on yhdistelmä suosittuja liikemuotoja, ja se voi vaihdella tekniikaltaan eri koulukuntien sisällä pysyen sen ajan mukana, jossa se elää.  

Jazztanssin juuret pohjautuvat afrikkalaisiin heimo- ja kansantansseihin. Se kulkeutui Amerikkaan afrikkalaisten orjien mukana. Jazztanssi on ottanut vaikutteita sosiaalisesta tanssista sekä populaarimusiikista. Kuuluisia sekä Jazztanssin kehityksen kannalta merkittäviä jazztanssin edelläkävijöitä olivat mm. Katherine DunhamMatt Mattox ja Lester Horton. Amerikkalaisen “Luigin” Eugene Luis Faccuiton, katsotaan olevan Jazztanssin “isä”, sillä hän loi jazztanssin tekniikan perusteet. Tanssinopettaja Jane Marie on päässyt opiskelemaan mm. Horton -tekniikkaa Barcelonassa, Espanjassa Slam Dancing Barcelona Tanssikoulussa Maximo Hita Zamoran johdolla. Mattox -tekniikka on tullut tutuksi Oulun Ammattikorkeakoulusta, jossa on järjestetty Mattox -tekniikan workshoppeja. Jazztanssi on tutustumisen arvoista sekä hyödyllistä, paljastammekin viisi asiaa, joita et todennäköisesti tiennyt jazz-tanssista.-

1. Jazz-sanan alkuperä on kaikkea muuta kuin viaton

Jazz-sanan etymologia on erittäin kiinnostava. Jopa American Dialect Society on nimennyt sen sen 1900-luvun sanaksi. On hienoa, että tämän nykyisin musiikilliseksi nimitykseksi kutsutun sanan syntyajasta on saatavilla melko paljon tietoa. Jazz -sana on peräisin 1900-luvun alun seksislangista, vaikkakin merkitys sanalle annettiin myöhemmin, joka on mahdollisesti syntynyt nykyään vanhentuneesta “jasm”-sanasta (1860), joka puolestaan on peräisin sanasta “gism”(energy, vitality, spirit). Kaikki kolme termiä tarkoittavat omassa asiayhteydessään “energiaa, sisua, luonnetta)”. Ensimmäisiä painettuja löydöksiä jazz -sanasta oli Kalifornialaisessa pesäpallo julkaisussa, jossa sanalla haettiin energisyyttä sekä eloisuutta (energetic, lively). Ensimmäiset löydökset sijoittuvat vuodelle 1912. Jazzista tuli myöhemmin synonyymi naisten esineellistämiselle – jazzbo oli naisten rakastaja, jazz baby taas oli helppo nainen.

2. Jazz-tanssi kehittyi juhlijoiden keskuudessa

Jazz tanssimuotona kehittyi 1900-luvun alun juhlista, New Orleansissa. Siellä järjestettiin kokoontumisia, joissa keskiössä oli jazzmusiikki, kuten hautajaisia, puistopiknikkejä, katuparaateja ja pallopelejä, joissa läsnäolijoita kannustettiin vuorovaikutukseen esiintyjien kanssa. 1500 -luvulta eteenpäin tarkoituksenmukaiset mukaansatempaavat, räjähtävät ja rytmikkäät esiintymiset saivat suuren yleisön huomion. Useimmat järjestetyt tilaisuudet olivat täynnä energiaa ja riemua. Alun perin jazz-tanssilla tarkoitettiin siis kaikkia tanssimuotoja, joita tanssittiin näissä olosuhteissa. Jazztanssi kulki aina Broadwaylle asti vaikuttaen steppi-, baletti- sekä modernin tanssin tekniikoihin.

jazztanssi
Jane Marie Jazztanssiesityksessä / Slam Dancing Barcelona

3. Orjuus vaikutti osaltaan jazz-tanssin muotoutumiseen

Tuon ajan musiikki oli hyvin amerikkalaista, mutta se omaksui hitaasti New Orleansissa asuvien afrikkalaisten orjien rytmitajun, sillä he olivat ainoat koko Amerikassa, jotka saivat omistaa rummut sekä muita rytmisoittimia. Voodoo-rituaaleihin osallistuivat kaikki – köyhät, rikkaat, mustat ja valkoiset. Lumoavat rytmit ja liikkeet määrittelivät lopulta jazz-tanssin olennaisen tyylin. Monet askeleet kehittyivät orjuutettujen tarpeesta purkaa tunteitaan, kun taas kauppiaat tarvitsivat niitä pitääkseen itsensä fyysisesti kunnossa. Atlantin ylittävien matkojen aikana ja plantaasialueilla tapahtuneiden tanssien kiihkeän ja villin vireen ansiosta jazztanssi kehittyi sille ominaiseen muotoon.

4. Tiukasta maineestaan huolimatta jazz-tanssi rikkoo sääntöjä

Kyllä, on olemassa joitakin keskeisiä sääntöjä, jotka toimivat lajin tunnusmerkkeinä: olla suorassa yhteydessä sekä linjassa musiikin kanssa, pitää matala painopiste ja korkea energiataso, eli tehdä vähemmän lattiatyötä ja enemmän yksittäisiä ja nykiviä kehon liikkeitä, luoda yleinen kineettinen tunnelma, joka on notkea ja elävä.

“Mielestäni ihmiset ovat kadottaneet jotain – käsityksen siitä, mitä tanssi on. Kaikki tuntuvat harrastavan tanssia henkilökohtaisen mielihyvän vuoksi, mutta siinä on muutakin, kuten kulttuurin ilmaiseminen, oman elämän merkityksen ilmaiseminen, niiden ihmisten merkityksen ilmaiseminen, joista on lähtöisin, perheensä, juurensa ja niin edelleen. Tanssi tekee tätä, se on olemassa, meidän on vain otettava se esiin ja käytettävä sitä.” – Katherine Dunham

Kokeiluille, hybridisoinnille ja improvisoinnille on kuitenkin vielä rutkasti tilaa. Jazz-tanssi on aina liikkunut populaarikulttuurin vivahteiden ja viihdetyylien kehittymisen mukana, ja monet koreografit ovat ottaneet jazz-tanssin omiin käsiinsä ja muokanneet siitä omia versioitaan. Esimerkiksi “mustan tanssin matriarkka” Katherine Dunham vahvisti jazz-tanssin yhteyttä sen afrikkalaisiin juuriin hallitsevan naisellisen energian ja “tanssityylin, johon kuuluu löysä vartalo ja selkäranka, nivelletty lantio ja raajojen eristäminen”, avulla luodakseen oman tekniikkansa. Bob Fosse puolestaan vaikutti suuresti jazz-tanssin kehittymiseen 1900 -luvulla.  Häntä kuvataan erittäin luovaksi, inspiroivaksi, määrätietoiseksi. väsymättömäksi sekä säälimättömäksi. Fosse loi jyrkän modernin tyylin, jonka ominaispiirteitä olivat sormien napsutukset, erilaiset hatut, verkkosukkahousut, hansikkaat sekä sisäkierrossa olevat polvet ja olkapään pyöritykset.

5. Kuten jazzmusiikki, myös jazztanssi on jonkin uuden alku

Jazz ei pelkää muutosta, olipa kyse sitten musiikista tai tanssista. Tekniikan kehitys on peräisin vammautuneen jazztanssijan kamppailusta. Eugene Louis “Luigi” Facciuto oli innovatiivinen esiintyjä, koreografi ja opettaja, joka loi menestyksekkään harjoitusohjelman edistääkseen kehon linjausta, tasapainoa, keskivartalon lihaksistoa ja “sisäistä tuntemusta”, sen jälkeen, kun hän oli auto-onnettomuuden seurauksena halvaantunut ja tarvitsi kuntoutusta. Facciuton luoma tekniikka on nykyään pohjana tanssitreeneille, joissa yhdistyvät aerobiset periaatteet ja jazz-tanssin kehollinen ilmaisu sekä tietysti mukaansatempaava musiikki. Joissakin “Jazzercise”-tekniikoissa mennään jopa niin pitkälle, että omaksutaan tiettyjä tyylilajeja, kuten Latin Jazz ja Jazz Funk.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *